08 elo Ravitsemusnavigaattoria kehittämässä
FOODNUTRI-hankkeessa kehitetään Euroopan unionin osarahoituksella digitaalista verkkotyökalua, Ravitsemusnavigaattoria, ruokavalion laadun arvioimiseen ja automaattiseen palautteenantoon. Ravitsemusnavigaattori pohjautuu diabeteksen ehkäisytutkimuksissa kehitettyyn ja validoituun Ruokavalioindeksiin. Kehittäminen tapahtuu moniammatillisessa yhteistyössä asiakasrajapinnassa palvelumuotoilua ja käytettävyystestauksia hyödyntäen.
Mikä Ravitsemusnavigaattori on?
Ravitsemusnavigaattori on Itä-Suomen yliopiston ja Savonia ammattikorkeakoulun ravitsemus- ja järjestelmäasiantuntijoiden kehittämä verkkotyökalu ruokavalion laadun arvioimisen tueksi. Ravitsemusnavigaattori antaa käyttäjälle yksilöllisen palautteen ruokavalion laatua kartoittavan kyselyn vastausten pohjalta. Palautteen ovat työstäneet laillistetut ravitsemusterapeutit suomalaisten ja pohjoismaisten ravitsemussuositusten pohjalta.
Ravitsemusnavigaattorissa ruokavalion laatu arvioidaan Ruokavalioindeksillä. Ruokavalioindeksi on tieteellisesti arvioitu työkalu, joka on kehitetty usean organisaation yhteistyönä. Ruokavalioindeksin ovat kehittäneet Dehkon 2D -hankkeen konsortio, Tampereen yliopistollinen sairaala, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Itä-Suomen yliopisto ja StopDia-hanke. Ruokavalioindeksin hallinnoinnista ja kehittämisestä vastaa nykyisin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
Kuva 1. Ravitsemusnavigaattori verkkotyökalu
Mihin Ravitsemusnavigaattori sopii?
Ravitsemusnavigaattori sopii kuluttajille itsehoidon tueksi omien ruokatottumusten arviointiin ja ruokavalion kehittämiseen (ks. kuva 1). Se sopii myös terveydenhuoltoon ruokavalion laadun arviointiin ja ravitsemusohjauksen tueksi. Ravitsemusnavigaattori ei korvaa sairauden hoitoon tai ehkäisyyn liittyvää ravitsemusohjausta tai –terapiaa. Ravitsemusnavigaattori lanseerataan käyttöön syksyllä 2024.
Hankkeessa kehitetään lisäksi Ravitsemuspolku-itsehoitosivusto, josta asiakas voi Ravitsemusnavigaattorin palautteen saatuaan poimia tarvitsemaansa tietoa ja käytännönläheisiä vinkkejä ruokavalion kehittämiseen. Sivustolla voi myös asettaa itselleen tavoitteita ruokavaliomuutosten tekoon.
Työskentelyä asiakasrajapinnassa
Ravitsemusnavigaattorin kehittäminen on ollut iteratiivinen prosessi, jossa on vaihtelevat toistuvasti kehittämisen ja testaamisen vaiheet. Digitaalisten työkalujen kehittämisessä on ensiarvoisen tärkeää saada palautetta työkalun toimivuudesta ja ymmärrettävyydestä jo kehittämisen aikana, jotta järjestelmä vastaa asiakasryhmien tarpeita ja on riittävän yksinkertainen käyttää.
Ravitsemusnavigaattorin käytettävyyden parantamiseksi on tehty yhteistyötä tiiviisti erilaisten ryhmien ja organisaatioiden kanssa. Ravitsemusnavigaattorin käytettävyystestauksia on toteutettu ryhmämuotoisina ja yksilöhaastatteluina eri ikäisille ja taustaisille henkilöille. Ryhmämuotoisissa testauksissa menetelmänä on käytetty fokusryhmähaastattelua, jossa ryhmän jäsenet ovat saaneet ensin testata Ravitsemusnavigaattoria itsenäisesti. Itsenäisen osuuden jälkeen ryhmä on päässyt keskustelemaan testauksesta vastaavan henkilön johdolla ensin vapaasti, mutta keskustelua voi fokusryhmässä tarvittaessa ohjata myös kysymyksillä. Fokusryhmien keskustelusta tehdään muistiinpanoja ja usein ne myös äänitetään, että voidaan varmistaa kaikkien tärkeiden kommenttien taltioiminen.
Yksilöhaastatteluja on toteutettu Itä-Suomen yliopistossa mm. tutkimuksen yhteydessä ja lisäksi asiantuntijoille. Niissä tutkittavaa on pyydetty ajattelemaan ääneen samalla, kun hän käyttää Ravitsemusnavigaattoria. Lisäksi tilanteessa on seurattu tutkittavan toimintaa, kuinka hän käyttää verkkosivua tai palaa esimerkiksi tarkistamaan kysymyksen sisältöä ennen vastaamista. Savonian wellness-tradenomiopiskelija on ollut mukana toteuttamassa käytettävyystestauksia kevään 2024 aikana ja aiheesta valmistuu myös opinnäytetyö vuoden kuluessa.
Palvelumuotoilulla kohti kuluttajaystävällisyyttä
Verkkotyökalun kehittämisessä on hyödynnetty useissa vaiheissa palvelumuotoilua. Palvelumuotoilun avulla voidaan suunnitella ja kehittää käyttäjälähtöisiä palveluita. Palvelumuotoiluprosessi voi sisältää mm. ideointia, prototyyppien luomista, kuluttajatutkimusta ja palautteen keräämistä. Ravitsemusnavigaattorin kehittämisessä on hyödynnetty kaikkia edellä lueteltuja palvelumuotoiluprosessin osa-alueita. Hankkeen alussa suunniteltiin ja kirkastettiin palvelun käyttäjälähtöisyyttä tuplatimantti-prosessimallin avulla. Myöhemmissä vaiheissa on hyödynnetty mm. Atlas-muotoilupelistä sovellettua menetelmää (kuva 2.), jonka tuloksien avulla kehitettiin Ravitsemusnavigaattorin prototyyppiä.
Ihmisiä pöydän äärellä luokkatilassa.
Kuva 2. Ryhmätyöskentely ja yhdessä ideointi sisältyvät palvelumuotoilun prosesseihin. Kuva: Henna Lehikoinen.
Lisäksi Ravitsemusnavigaattorista ja siihen liittyvästä itsehoitopalvelusta, ravitsemuspolku.fi-verkkosivustosta, on laadittu service blueprintit, jotka kuvaavat asiakkaan liikkumista palveluissa ja palvelun eri osien liittymistä toisiinsa. Service blueprint antaa ymmärrystä myös siihen, miten palveluprosessi eroaa asiakkaan ja palveluntarjoajan näkökulmista. Asiakkaan palveluprosessi sisältää esimerkiksi paljon sellaisia taustatoimintoja, jotka ovat asiakkaalle näkymättömiä, mutta työllistävät palveluntarjoajaa.
Kirjoittaja:
Henna Lehikoinen
Projektipäällikkö, laillistettu ravitsemusterapeutti
henna.lehikoinen@savonia.fi
FOODNUTRI: kansallisen infrastruktuurihankkeen jalkauttaminen Pohjois-Savon alueelle -hanke toteutetaan Euroopan unionin osarahoituksella vuosina 2023-2025
