22 touko Aistikoulutuksen kokemuksia
Toukokuun uutiskirjeessä esiteltiin kevään 2019 aikana järjestettyä aistinvaraista asiantuntijakoulutusta. Tutustu koulutuksen vaiheisiin, sisältöön ja palautteeseen tarkemmin tämän laajennetun artikkelin avulla.
”Kouluttaja oli osaava, selkeä ja lämminhenkinen.”
Ruokalaaksolaisille järjestettiin helmi-huhtikuussa 2019 maksuton aistinvarainen asiantuntijakoulutus yliopistotutkija Anja Lapveteläisen vetämänä. Koulutuksen tavoitteena oli tuottaa osallistujille yleiskuva tavanomaisimmista aistinvaraisen arvioinnin menetelmistä ja niihin liittyvistä koejärjestelyistä käytännön tasolla sekä tuottaa arviointidataa valikoidun tuotekategorian osalta. Päähuomio haluttiin pitää koulutetun asiantuntijaraadin hyödyntämisessä tuotekehityksen työkaluna, eikä laadunohjauksen tarpeita tai kuluttajamenetelmiä siten huomioitu koulutuksessa lähtökohtaisesti lainkaan. Koulutus koostui kolmesta osiosta: A) arvioijaryhmän kokoamisesta aistien testaamisen avulla, B) yleisestä koulutuksesta ja C) valikoidun tuotekategorian tuotteiden käytännön arvioimisesta. Lisäksi koulutukseen kuuluu yrityskohtainen aistisparraus niille yrityksille, jotka osallistuivat koulutukseen ja ovat ilmoittaneet tähän halukkuutensa. Aistisparraukset yrityksille toteutetaan touko-kesäkuussa 2019.
Helmi-huhtikuun koulutukseen osallistui yhteensä 14 henkilöä, joista Ruokalaakson yritysedustajia 6 ja hanketoimijoita 8. Koulutuksen aluksi osallistujat testasivat omien aistiensa toiminnan eli kykynsä tunnistaa perushajut ja -maut (makea, suolainen, hapan, karvas, umami) ja asettaa ne voimakkuuden mukaiseen järjestykseen.
”Koulutus oli mielenkiintoinen ja henkilökohtainen omien aistien testaamiset oli ainutlaatuista.”
Aistitestausta seuranneessa yleisessä koulutusosiossa tutustuttiin aistinvaraisen arvioinnin teoriapohjaan, menetelmiin ja koejärjestelyihin. Osiossa harjoiteltiin käytännön arviointia mm. marjatuotteiden avulla, kun kaupallisille MarjaPuree-tuotteille luotiin arviointisanastoa kuvailemalla näytteiden ulkonäköä, hajua, suutuntumaa/rakennetta ja makua/flavoria ottamatta kantaa näytteiden subjektiiviseen miellyttävyyteen. Arviointisanastosta valittiin selkeimpiä ominaisuuksia kuvaavia termejä, joiden voimakkuuksia arvioitiin tuotenäytteiden avulla. Lisäksi jatkoarvioinneissa määritetyistä ominaisuuksista valittiin ne, jotka olivat arvioijan mielestä havaittavissa arvioitavassa näytteessä.
Koulutuksen kolmanteen osioon valikoitui arvioitavaksi tuotekategoriaksi maito-, kaura- ja soijapohjaiset maustamattomat jogurtit ja jogurtin kaltaiset kasvipohjaiset tuotteet. Koulutusosioon valittiin kymmenen osallistujaa A-osan henkilökohtaisten aistitestien perusteella sekä ajankäytön mahdollisuuksien mukaan. Kaupallisille maustamattomille jogurteille sekä soija- ja kaurapohjaisille ”gurteille” kehitettiin arviointikäytäntöjä sekä -sanastoa, jonka kehittämisessä hyödynnettiin myös kirjallisuudesta valmiiksi löytyvää sanastoa. Käytännön arviointien aikana valituille jogurteille ja ”gurteille” saatiin tuotettua alustavat aistiprofiilit ja tunnistettua niihin liittyviä keskeisiä ominaisuuksia, joiden suhteen tuotteet erosivat toisistaan. Molemmissa arviointiosioissa saatiin tuntumaa myös siitä, miten CATA (Check All That Apply) ja sen sovellus RATA (Rate All That Apply) soveltuvat käytettäviksi pienen arvioijaryhmän kanssa selventämään aistittavaan laatuun liittyviä tuote-eroja esimerkiksi tuotekehityksen yhteydessä.
”Koulutus antoi kattavan ja monipuolisen käsityksen aistinvaraisesta arvioinnista.”
Aistikoulutuksen nimettömän palautekyselyn (n=10) perusteella koulutus vastasi osallistujien odotuksia (yhtä osallistujaa lukuun ottamatta). Arvoituna asteikolla 1-5 koulutus lisäsi osallistujien ymmärrystä omista valmiuksista aistinvaraiseen arviointiin (keskiarvo 4,6) ja sekä aistinvaraisen arvioinnin soveltamisesta käytännön työhön (esim. tuotekehitys, laadunohjaus; ka 4,6). Koulutuksen arvioitiin myös lisänneen osallistujien omaa aistinvaraisen arvioinnin käytännön osaamista (ka 4,6). Kaikki palautekyselyyn vastanneet eivät kuitenkaan olleet täysin varmoja, pystyvätkö soveltamaan oppimaansa omassa työssään (ka 4,0).
”Tulosten käsittelytavat olivat välillä aika tutkimuksellisia. Miten asioita kannattaa hoitaa yrityksessä, jossa ei välttämättä ole maisteritason asiantuntijaosaamista?”
Koulutuksen C-osioon osallistuneet arvioivat koulutuksen sisällön linkittyvän omaan työhönsä paremmin kuin vain B-osaan osallistuneet. Sisällön arvioitiin linkittyvän suhteellisen hyvin omaan työhön (ka 7 arviointiasteikolla 1-10). Koulutus koettiin hyödylliseksi (kaikilta vastanneilta arvosana 8 tai 9).
”Käytännön arvioinnit olisi voitu porrastaa paremmin, jotta osan ei olisi tarvinnut odotella vuoroaan.”
Koulutuksesta ja sen aikana tuotetuista arviointituloksista on tehty kattava raportti liitteineen Ruokalaakson toimijoiden ja yritysten hyödynnettäväksi. Raportti liitteineen löytyy Ruokalaakson teams -pilvipalvelusta koulutukset -osiosta.
Kiitos kaikille – koulutukseen osallistuneille ja palautetta antaneille, sekä myös syksyllä 2018 tarvekartoitukseen osallistuneille! Olkaa aloitteellisia, mikäli tunnistatte seuraavia koulutuksellisia tai tutkimuksellisia tarpeita aisti- tai kuluttajakokemusten ymmärtämiseksi oman organisaationne arjessa. Mietitään yhdessä, miten Ruokalaakso voisi olla apuna.
