02 syys Marjapilotti etenee kliinisiin ateriakokeisiin
Syyskuun 2019 uutiskirjeessä esiteltiin marjapilotin etenemistä. Tutustu marjapilotin ateriakoe-osioon tarkemmin tämän laajennetun artikkelin avulla.
Ruokalaakson marjapilotin kliininen ateriakoeosio (MAQUA-tutkimus) käynnistyi syyskuun alussa Itä-Suomen yliopiston Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikössä. Rekrytointi-ilmoitus herätti mukavasti mielenkiintoa, mikä näkyi vapaaehtoisiksi ilmoittautuneiden määrässä. Tutkittaviksi haettiin terveitä, tutkimuskriteerit täyttäviä 25-65-vuotiaita, joista mukaan ateriakokeeseen voitiin lopulta ottaa 32 henkilöä. Osallistujat käyvät yliopistolla neljä erillistä kertaa, noin viikon välein. Jokaisella kerralla, paastottuaan yön yli, he nauttivat eri koetuotteen, minkä jälkeen heiltä otetaan verinäytteitä kolmen tunnin ajan. Osallistujat aloittavat ateriakokeet portaittain syksyn aikana. Käyntejä on joulukuun puoleen väliin asti, minkä jälkeen ateriakokeiden tulokset analysoidaan ja vedetään yhteen. Marjapilotin ateriakoeosiosta vastaa professori Marjukka Kolehmainen ja toteutuksesta nuorempi tutkija Kaisa Raninen, sekä ravitsemustieteen opiskelija Anna Ruponen.
Ateriakokeissa selvitetään mustaherukan vaikutusta aterianjälkeiseen verensokerivasteeseen. Mustaherukalla on jo jonkin verran aiempaa näyttöä sen edullisista vaikutuksista verensokeriin, ja näyttöä alkaa olla jo riittävästi virallisen terveysväitteen hakemiselle. Tässä koeasetelmassa halutaan vielä lisänäyttöä mustaherukan aterianjälkeisistä terveysvaikutuksista. Koetuotteissa mustaherukan annosmäärä (75 g) on puolet pienempi kuin aiemmissa Itä-Suomen yliopistolla tehdyissä tutkimuksissa, mikä vastaa paremmin tyypillistä nautittavaa annoskokoa. Verensokerivasteiden lisäksi tarkastellaan mustaherukan vaikutuksia tulehduksen merkkiaineisiin. Tällä pyritään saamaan lisätietoa mustaherukan vaikutusmekanismeista. Yhtenä koetuotteena on Ruokalaakson marjapilotissa SavoGrow’n, Itä-Suomen yliopiston, Savonia-ammattikorkeakoulun sekä yritysten yhteistyönä keväällä 2019 kehittämä mustaherukka-kvinoa-tuote.
Aiemmat tutkimukset mustaherukan vaikutuksista aterianjälkeiseen verensokeriin:
Törrönen R, Hellström J, Mattila P, Kilpi K. Postprandial glycaemic response to berry nectars containing inverted sucrose. J Nutr Sci. 2017;6, e4.
Törrönen R, Kolehmainen M, Sarkkinen E, Poutanen K, Mykkänen H, Niskanen L. Berries reduce postprandial insulin responses to wheat and rye breads in healthy women. J Nutr. 2013;143(4), 430-436.
Törrönen R, Sarkkinen E, Niskanen T, Tapola N, Kilpi K, Niskanen L. Postprandial glucose, insulin and glucagon-like peptide 1 responses to sucrose ingested with berries in healthy subjects. Brit J Nutr. 2012a;107(10), 1445-1451.
Törrönen R, Kolehmainen M, Sarkkinen E, Mykkänen H, Niskanen L. Postprandial glucose, insulin, and free fatty acid responses to sucrose consumed with blackcurrants and lingonberries in healthy women. Am J Cli Nutr. 2012b;96(3), 527-533.
Törrönen R, Sarkkinen E, Tapola N, Hautaniemi E, Kilpi K, Niskanen L. Berries modify the postprandial plasma glucose response to sucrose in healthy subjects. Brit J Nutr. 2010;103(8), 1094-1097.
Castro-Acosta ML, Stone SG, Mok JE, Mhajan RK, Fu CI, Lenihan-Geels GN, Corpe CP, Hall WL. Apple and blackcurrant polyphenol-rich drinks decrease postprandial glucose, insulin and incretin response to a high-carbohydrate meal in healthy men and women. The Journal of nutritional biochemistry. 2017;49, 53-62.
Castro-Acosta ML, Smith L, Miller RJ, McCarthy DI, Farrimond JA, Hall WL. Drinks containing anthocyanin-rich blackcurrant extract decrease postprandial blood glucose, insulin and incretin concentrations. J Nutr Biochem 2016a;38:154-161.
Xu J, Jönsson T, Plaza M, Håkansson Å, Antonsson M, Ahrén IL, Turner C, Spégel P, Granfeldt Y. Probiotic fruit beverages with different polyphenol profiles attenuated early insulin response. Nutrition journal. 2018;17(1), 34.
